Josko kokeilisin taas kirjoittaa tänne. Raivasin blogista aika paljon kirjoituksia pois, jotenkin ajastaan vanhentuneina.
Kaikki varmasti tietävät, mitä nykypäivään kuuluu. Elämme suuren epätietoisuuden ja epävarmuuden aikaa ja moni joutuu toimimaan sietorajansa äärillä.
On tärkeää muistaa, että kukaan meistä ei tilannut tätä.
Pelko ja epävarmuus kanavoituu helposti ärtymyksen, suuttumuksen ja vihan tunteeksi ja se kohdistetaan milloin mihinkin tahoon. Itse olen hetkittäin tuntenut katkeruutta niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät lukeneet ajan merkkejä vaan matkasivat huolettomina liian myöhään tai tekivät päätöksiä liian myöhään.
Mutta ei se katkeruus auta eteenpäin. Ehkä tässä kohtaa on päätettävä jaksaa ja tsempattava toinen toistaan, jotta me kaikki pääsisimme mahdollisimman vähällä.
Omasta hyvinvoinnista kannattaa huolehtia; syödä terveellisesti ja säännöllisesti, liikkua ulkona mahdollisuuksien rajoissa, irrottaa aikaa myös niille asioille, jotka tuottavat mielihyvää itselle. Onko se sinulle kirjoittaminen, leipominen, lukeminen, nikkarointi, maalaaminen, kotikuntosaleilu, hemmotteluhoidot kotosalla..?
Minun päiviini on kuulunut viime aikoina lintujen seurailua ikkunasta. Ulkona on ollut monena päivänä liian kylmää tai tuulista, jotta uskaltautuisin ulkoilemaan. Odotan kovasti punarinnan saapumista. Tosin toissapäivänä, kun kävin koiran kanssa metsässä, totesin talitiaisen olevan edelleen aliarvostettu lintu siihen nähden, että se sitkaasti aina saattelee metsäretkeläistä ja kertoo reitin (skeptikompi saattaisi väittää, että se tiedottaa kulkijoista lajitovereilleen, mutta se on varmasti pötyä!).
Yritän nyt puhaltaa tähän blogiin hengen ja pitää sitä jonkinlaisena yhden ihmisen koronapäiväkirjana. Joskus tulee päivä, kun tämä blogi ei ole enää sellainen vaan elämä on asettunut enemmän entisiin uomiinsa. Kuviakin tulee sitten kun saan komennettua itseäni kuvien siirtoon.
Muistathan, ystävä, että sinä et ole yksin 💗
Klikkaa tästä kuunneltavaa Hauser - River flows in you , sulje silmäsi ja kuvittele olevasi siinä paikassa, missä sinulla on oikein hyvä olla. Itse kuvittelen itseni lapsuuteni järvelle poutapilvisen taivaan alle, soutuveneelle ajelehtimaan - aurinko lämmittää ihoani, lokin ääni kuuluu jostain, laineet keinuttavat venettä, olo on huoleton.
