Tuntolevy

Jostain syystä James Bluntin Carry you home on soinut päässäni parina päivänä. Se on sekä melodialtaan että sisällöltään hyvin kaunis ja koskettava laulu.

Tänä aamuna se sai ihan uudenlaisen kymen päässäni soinnilleen kun luin aamukahvipöydässä Aamulehden Ihmiset-osiosta jutun "Kuka olet, sotilas 146 797?". Lehden kuvassa oli ruostunut tuntolevy, joka oli löytynyt Viipurin lähistöltä mullan alta. Tuntolevy kuuluu jollekin jatkosodassa kuolleelle suomalaiselle sotilaalle. Jollekin, jonka kohtalo ei ehkä koskaan selvinnyt läheisille.

Artikkeli tuntolevystä toi mieleen sodan aikaisen tositarinan veljeksistä, joiden tuntolevyt vaihtuivat saunoessa. Jossain vaiheessa toisen veljeksen morsian sai ikäviä uutisia rintamalta. Yllätys olikin myöhemmin melkoinen, kun selvisi (traagisella tavalla sekin), että tieto oli tullut väärästä veljeksestä. Ei ehkä sen iloisempi yllätys kuitenkaan, koska samasta perheestä oli kyse ja koska toinen veli joutui loppuelämänsä elämään painajaisten kanssa nähtyään veljensä kohtalon liian läheltä liian raa'asti.

Ei voi sanoa, ettei se koskettaisi jokaista meistä. Minä olin esikoiseni ikäinen katsoessani vierestä miten sodan muistot kiduttivat ihmistä, miten vanhuksenakaan mies ei saanut rauhaa kokemaltaan vaan aamusta toiseen heräsi hikisenä painajaisten jälkeen. Hän kertoi silloin nähneensä maailman reunan ja voivansa todistaa, että maailma on pannukakku eikä pyöreä kuin pallo. Silloin se oli mielestäni hassua huumoria, mutta tänä päivänä ymmärrän hänen tavallaan nähneen mihin maailma päättyy. Ei se pääty välttämättä sairauksiin ja tuskaan ja taloudelliseen epäonneen. Se päättyy siihen kohtaan missä ihminen kääntyy ihmistä vastaan ja tuhoaa elämää. Näköala loppuu siihen. Edessä ei ole mitään.

Jospa olisin nyt tuon vanhan miehen vierellä, pitäisin vielä hetken kättäni hänen kädellään. En jättäisi yksin ajatustensa ja muistojensa kanssa. En ajattelisi: "taas näitä iänikuisia sotajuttuja".

Lehden luettuamme puhelin soi. Mies ja poika lähtivät katsomaan yhtä vanhaksi taipuvaa läheistä, joka on tällä hetkellä huonossa kunnossa. Paranemiseen tarvitaan rakkautta. Pojalla on kirjekuoressa kaksi piirustusta ja terveisiä kotoa. Hän lupasi pitää kättä kädellä.